LAPSEN HUONEESSA

Näin Ikeassa lipaston, joka minun oli saatava neidin huoneeseen. Koko oli täydellinen, laatikot riittävän isot ja materiaali oikeaa puuta ... mutta, mutta... lipastossa ei ollut mitään käsittelyä pinnassaan. Miehen huomauttaessa tästä pienestä puutteesta huiskautin ongelman syrjään vannoen, että minä voin helpostikin maalata sen. Niinpä lipasto sitten ostettiin.

Maalatessani lipaston osia viidettä kertaa mielessä kyllä vilahti muutaman kerran ajatus, että olisikohan näitä lipastoja saanut jostain valmiiksikin maalattuna. Mutta ei se vielä mitään, eräänä iltana satuin vielä unohtamaan, että minulla edes on mitään projektia käynnissä ja hurautin autotallin lattialla levällä olleiden kappaleiden päälle autolla niin, että rutina kävi vain renkaiden alla. Onneksi jollain tuurilla sattui niin, että kärsineet palaset olivat lipaston sisäosia, joten mies pystyi korjaamaan ne ilman näkyviä vaurioita. Ei muuten hänkään enää uskaltanut irvailla korjaamisesta mitään, sen verran taisi olla musta pilvi rouvan pään päällä...

No, lipasto on kuitenkin saatu paikoilleen ja oivallisesti se onkin täyttänyt tehtävänsä. Täytyy kuitenkin sanoa, ettei minusta taida olla puusepäksi(kään). Otti tämä urakka sen verran lujille.

Lipaston päälle virkkasin Novitan Tuubi-langasta korin neidin hiuslenksuille ja pinneille. Ne kun tahtovat olla aamuisin aina jossain hukassa. Tuohon ne on helppo tiputtaa ja jospa sieltä aamuisin myös löytyisi edes joku hiuslenksu. Korin teko kävi sentään sutjakkaasti tuohon lipastoon verrattuna.